Sonaatti

Näin kerran unen, jossa kiipesin lavalle orkesterin eteen. 

MInulla oli kultainen tahtipuikko ja päälläni pitkä laahuksellinen iltapuku kultakoristeineen. Olin odottanut sitä hetkeä lapsuudestani saakka. Taskussani oli kymmenen sonaattia, ilman yhtäkään nuottia. Mutta kultainen tahtipuikkoni osasi ne kaikki.

Kun nostin käteni, soittajat tarttuivat instumentteihin aloittaakseen. Ja kun laskin, he aloittivat hiljaa sonaatin, joka sai silmiini ilon kyyneleet. 

Siinä oli minun unelmani, toiveeni ja onneni yhtä aikaa. Ja kun soitto oli ohi, minä palasin kuulijaksi yleisön joukkoon. Mieli tyynenä ja onnellisena.

(Teksti Marita Katariina, ei käytetty tekoälyä)